Fidon jätin julmasti kotiin muiden "riesaksi". Ja nyt täytyy kyllä tunnustaa etten ole ikinä viellä ollut kahta viikkoa erossa siitä! Onneksi täällä Glasgowssa lenkkikaverin virkaa on tuuraamassa Seri.
Täytyy kyllä sanoa että tää on aivan ihana kaupunki! Ja mikä parasta täällä ei ole yhtään lunta, ei sitten sentin senttiä. Vaikken mikään henkeen ja vereen lumen vihaaja olekkaan, niin kyllä se hiukan saa hymyilemään kun aamulla voi vetää tennarit jalkaan talvikenkien sijaan.
Glasgowsta löytyy kyllä puistoja missä ulkoilla. Ja paikallisten koirien pito on ihailtavaa. Koiria pidetään puistoissa pitkälti vapaana ja koirat saavat vapaasti moikata toisiaan. Ja monesti lenkillä ollaankin saatu leikkiseuraa ihan kaiken näköisistä ja kokoisista koirista. Parhaimmillaan näköpiirissä on vilistellyt toistakymmentä koiraa jotka ihan sulassa sovussa ovat leikkineet keskenään tai lenkkeilleet omistajansa kanssa. Ja kaikesta tästä koirien määrästä ja vapaanapidosta huolimatta yhtään ainutta murahdusta tai rähinää en ole bongannut. Saatika sitten karanneen koiransa perässä juoksevaa omistajaa..
Ja vaikka puistossa käy varmasti satoja koiria päivittäin ei siellä tarvitse väistellä liukumiinoja. Kun taas suomalaisille (ainakin meidän kotikulmilla) näyttää se koiran jätösten siivoaminen olla ihan ylitsepääsemättömän vaikeaa. Puiston läpi virtaa pieni joki, josta ollaan usein bongattu koiruuksia jopa uiskentelemassa. Voisimpa vaikka todeta suorastaan kadehtivani paikallista "koirakulttuuria" :) !
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti